Sain vuosia sitten puhelinsoiton kummityttöni isältä. Hän oli löytänyt appiukkonsa ullakolta jääpallokirjan vuodelta 1975. Tietäen minut vannoutuneeksi jääpalloihmiseksi sain kirjan itselleni. Mielenkiinnolla luin mitä vuonna 1975 oli jääpallorintamalla tapahtunut. Hämmästys oli suuri, kun havaitsin, että Veitsiluodon Vastus oli voittanut kaikki suomen mestaruudet E-junnuista ylöspäin, miehet mukaan lukien.
Muutamia viikkoja sitten saatiin lukea tekstiteeveeltä surullinen uutinen. Perinteikäs jääpalloseura Veitsiluodon Vastus luopui bandyliiga paikastaan, pelaaja pulaan vedoten.
Kemi oli pelipaikkana hankala. Sinne matkustaminen oli jo saavutus. Kaupungilla kävely oli ihmetystä täynnä. Oli lumilinnaa, ”kaunis” kaupungintalo muistutti ajasta jolloin Kemissä vielä visioitiin tulevaisuuteen. Asuntojen myyntihinnat ikkunoissa antoi aina pohdittavaa. Miksi minä asun näin kalliisti? Talvisin siellä oli usein kylmä ja pimeää. Hyvin usein pistesaalis jäi olemattomaksi. Vastus oli hurmoksellinen kotijoukkue, sekä arvaamaton vierasjoukkue. Kemissä pelattiin vuosien aikana useammalla kentällä. Kaikista niistä löytyy varmasti lukuisia tarinoita. Milloin maisemaa koristivat puupinot, milloin jää oli kellertävää, milloin aaltoilevaa. Kaikki nämä ja Hepolan kimeästi kopsahtavat laidat, ovat jättäneet suomalaiseen jääpallohistoriaan lähtemättömän jäljen.
Jollain tavalla ymmärtää tuon luopumisen sarjapaikasta. Onhan kaupungista viety pelaajia kokoajan milloin etelään, milloin pohjoiseen. Kemin kaupunki taistelee suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, eikä tekojäätä ole kaupunkiin tulossa varmasti ennen vuotta 2010, tuskin sen jälkeenkään. Tulevaisuuden näkymät eivät ole ruusuiset. Seura on ilmoittanut, ettei luopumispäätös vaikuta seuran junioritoimintaan. Totta kai se vaikuttaa siihen. Nyt ei seuralla ole B, eikä A- junnuja. Näistä lähtökohdista edustusjoukkuetta ei ole tulossa ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen.
Itsekin 50 % kemiläistä verta omistavana toivoisin vilpittömästi, että pohjanlahden pääkaupungista löytyisi voimia ja henkilöitä, jotka nostaisivat pikaisesti Vastuksen takaisin jääpallokartalle.
Uskon etten oli toiveeni kanssa yksin.
Ai niin, yksi muisto tuli vielä mieleen. Kaikilla pelaajilla oli aina ihan kauhean komeat viikset?
”Viikset mielletään usein osaksi partaa, mutta ne ovat sikäli erilliset, että kasvavat monille vuosia aiemmin kuin muu parta. Myös monille naisille kasvaa viikset, mutta he leikkaavat ne pois”
Wikipedia.
Janne Koponen